keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Ville Virtasen pannukakku


Täällä blogissani taitaa olla jos jonkinlaista pannukakku- ja lettuohjetta. Tämähän johtuu ainoastaan siitä, että minä nyt vaan satun pitämään niin paljon pannukakuista ja letuista. Olen joskus sanonutkin, että voisin syödä vaikka joka aamu pannukakkuja aamiaiseksi.

Täällä blogissa on mm. se "maailman paras pannukakku" -resepti, jonka olen ottanut Sikke Sumarin kirjasta. Tämä ohje, jonka otin Liian hyvää -blogista eroaa vain vähän suhteiltaan sen ohjeen kanssa. Tähänkin ohjeeseen siis tulee paljon sokeria, joka varmaan jakaa mielipiteitä. Meillä äiti ei esim. ole tottunut koskaan laittamaan pannukakkuun sokeria. Oma mielipiteeni on, että tämä on tosi hyvää pannukakkua ja aion käyttää ohjetta jatkossakin.


Ville Virtasen pannukakku
uunipellillinen 50-60 cm:n uuniin

2 isoa kananmunaa
8 dl maitoa
1 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
1-1,5 dl hienoa sokeria
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
100 g sulatettua voita

1. Vatkaa kulhossa munat ja maito ensin. Lisää suola ja sokerit, sekoittele hetki. Lisää vehnäjauhot ja leivinjauhe sekaan, sekoittele vispilällä taikina sileäksi. Kaada lopuksi sekaan haalea, sulatettu voi. Sekoittele rasva kunnolla muiden ainesten joukkoon - taikina jää ohueksi. Anna taikinan turvota ainakin 2-3 tuntia huoneenlämmössä ja sekoittele vispilällä silloin tällöin.

2. Kaada taikinaseos leivinpaperilla vuoratulle reunalliselle uunipellille (pullapelti). Paista 215 asteessa noin 25 min, eli kunnes pinnassa on kivasti ruskeita pilkkuja ja taikina on hyytynyt.

Älä säikähdä pannukakun pinnalla paiston jälkeen näkyvää rasvaa, sillä jäähtyessään pannari imaisee rasvan sisäänsä, ja juuri se pitää pannukakun ihanan pehmeänä ja herkullisena. Tämä pannari ei ole yhtään kuiva tai koppura, edes pinnastaan, vaan kauttaaltaan ihanan pehmeä ja herkullinen.

3. Nauti pannukakku omenahillon ja kermavaahdon kera. Meillä pannukakun päälle laitettiin tyrni- ja omenahilloa sekä sokeritonta kermavaahtoa.


Liian hyvää blogin tapaan nautimme pannukakun tyrnihillon ja kermavaahdon kera.

6 kommenttia:

  1. Mä olen kans sitä "ei sokeria pannukakkuun" ihmisryhmää. Kerran tein sellaista sokerista pannukakkua, mutta en saanut syötyä. Ehkä jos sitä söisi ihan sellaisenaan, mutta kun mulla on pakkomielle että pannukakun kanssa pitää aina olla tarjolla makeaa mansikkahilloa ja kermavaahtoa, niin on hyvä kun pannukakku on itsessään vähän suolaista. Mutta makuasioitahan nämä! Jos kahville kutsuisit ja näitä tekisit, niin uskoisin että söisin kuin viimeistä päivää, valittamatta yhtään sokerin määrästä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään olen tottunut syömään kumpaa vaan, sokerilla tai ilman, mutta lapsuudenkodissani tosiaan tehtiin pannukakku aina sokerittomana. Hyvää se oli ja on edelleen, molemmissa on kyllä puolensa... :) Heh, kiitos!

      Poista
  2. Minäkin liputan sokerittoman pannarin puolesta vaikka makeasta kovasti pidänkin. Perustelut on aika pitkälle samat kuin Nannella tuossa yläpuolella. Sokerillinen versiokin on hyvää, ei sitä ole kiistäminen, mutta juuri tuo suolaisen ja makean yhdistelmä pannarissa kiehtoo eniten. Jostain syystä tulee muutenkin tehtyä harvoin pannukakkua. Aina se kääntyy vohveleiden tai lättyjen puolelle ja niitäkin teen yleensä vain silloin, kun päiväys maitopurkissa alkaa lähestymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taas on aika usein lettuja, vohveleita tai pannukakkua. Ihan varta vasten niitä tulee tehtyä, esim. keittopäivinä. Pannukakkua teen silloin, kun tuntuu että haluan vähän oikaista.:)

      Poista
  3. meillä oli pannaritaikinassa aina hieman sokeria,mutta opin sitten puolison puolelta sen,että lettu ja pannaritaikinaan ei laitettu sokeria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä asiassa tuntuu tosiaan olevan kaksi koulukuntaa.:) Itse en ole tässä asiassa kovinkaan ehdoton, molemmat versiot kelpaavat.;)

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥